Stalkermusic.com -haastis

Dead Revolution haastattelu Stella star klubi ja äänessä kitaristi/bändin nokkamies Petteri Borg alias Petsa ( P) ja haastattelijana Einari Yli-Pörhölä (E).

Vuodesta 2002 Dead Revolution nimellä kulkenut ja Narrow Gates EP.n myötä esille noussut Kuusankoski/Kouvolan uusi kyky elää murroskauttaan.Tulevaisuus näyttää EP:n palautteen ja yleisen kiinnostuksen myötä valoisalta .Tämän tyylilajin bändeistä kiinnostuneena ,tulin tekemään keikka-arvostelua kyseisestä bändistä. Sain kuitenkin bändin kitaristilta Petteri Borgilta puhelun, jossa hän kertoi keikan peruuntuneen ja pyysi siltä seisomalta. ”No tee juttu sitten? Me tullaan iskuryhmän kanssa kummiskin Riten keikkaa katsomaan“ No kerta se on ensimmäinen. Pian istuimmekin rinnatusten stellastarin syövereissä ja nautimme kevyttä “keskiketterää “.

E. Mitä ihmettä? Jouduitte perumaan illan keikan ja nyt on sitten osa yleisön joukossa?
P. No näin kävi. Olimme toivossa, että solistimme selviäisi tänne tänään, mutta vieläkin oli 37,5.Käytiin kyllä kokeilemassa treeniksellä, jos pystyisi kuitenkin lähtemään, mutta ei se pystynyt .No eihän siitä mitään olisi tullut.

E. No miten on, onko näitä haastatteluja tullut jo paljonkin annettua, kun minulle tämä on ihan uusi kokemus tämä haastattelijan rooli?
P. SUE-zine otti ja teki meistä juttua sinne niiden uusien tulokkaiden palstalle taannoin, mutta eipä näitä nyt vielä ole kovin joutunut tekemään.
E. (..tai no hänen mukana oleva avustaja/sihteeri kysyy väliin).Mistä nimi Dead Revolution tulee?
P. Monster Magnetin biisistä se on aikoinaan bongattu.

E. Kappas vaan, joten olitte varmaan Ruis-Rockissa fiilisteelmässä kyseistä ryhmää vai?
P Siinä kävi kyllä silleen, että me nähtiin ne Tavastialla silloin aiemmin ja hei! Oli oikeasti tarkoitus lähteä, mutta me oltiin niin kännissä, et se meni aivan reisille koko ryhmän lähtö Turkuun (Pöytäseurue nauraa hyväksyvästi syylle. Myös haastattelija!!)

E. Täytyy kehaista kyllä bändin vetoa ja et fiilis oli hyvä. Turbo Negron lisäksi kesän parasta antia.
P. Jos jotenkin täytyy itseään lohdutella, niin porukat kertoo kyllä Tavastian soundeja ja menoa paremmaksi..
E. Mä olen taas kyllä kuullut aivan toisinpäin?!
P. Oho?? No minulle ainakin Tavastian eturivissä heiluneelle, kyseinen keikka oli kyllä uskonnollinen kokemus, et voi perse. Monster Magnet on kyllä sellainen bändi, et ne oli kyllä parhaimmillaan just Dopes to Infinity- levyllä. Sen jälkeen alkoi olla jo sen verran rahaa pelissä, et Powertrip on jo pitemmälle tuotetun levyn kuuloinen “klikki“ rumpuineen. Onhan Powertrip myös aivan helvetin hyvä levy myös, mutta tosiaan levyjenteko tapa muuttui.

Allekirjoittaneen avustaja/sihteeri aukaisee taas kitansa ja kysyy. Miten tämä Monster Magnetin uusin Monolithic Baby sitten uppoaa?
P. Helvetin hyvä levyhän se on. Täytyy sanoa, että olin ensimmäisten joukossa julkaisupäivänä hakemassa oman erikoispainos kappaleeni, joka piti varata etukäteen.

Tässä vaiheessa alkoi eri bändien historian läpikäyminen. Petsan Pantera paidasta johtuen käytiin läpi Panteran historiaa ja Down:n yms. Pöytäseurueen pulina oli noussut astetta ylemmäs ilmeisesti sanelukoneen unohtamisen myötä ja ohrapirtelöiden siivittäminä. Oli siis aika ottaa ohjat käteen ja siirtyä varsinaiseen haastattelun aiheeseen eli Dead Revolution:in

E. Keikkatilanne näyttää sitten miltä ja onko niitä tulossa? Niitä nyt ei varmaan tämän tyylin bändille ihan “sada” näillä leveysasteilla.
P. Se vähän riippuu kyllä siitä ,että kuinka aktiivinen itse on. Myös että miten hyvin tuntee tämän meiningin. Kyllä niitä keikkoja on, jos itse haluaa. Me ollaan nyt sovittu, et tänä vuonna ei tehdä keikkaa ,kuin poikkeustapauksissa ja keskitytään säveltämään uutta materiaalia. Edellisen Narrow gates EP:n teon jälkeen kun tuli keikkailtua suht mukavasti ja olisi noita biisiaihioita jo niin paljon varastossa. Jos se nyt se teoreettinen levytys sopimus sieltä vaikka tulisi ja pitkäsoittoa pääsisi tekemään, niin sitten sitä kautta lisää keikkapotkua. Ei ton EP:n myötä jaksa ruveta 25 keikkaa vuodessa takomaan.

E. Mihinkä suuntaan tämä tuleva materiaali sitten on kallellaan ja onko linjauksessa tulossa muutoksia?
P. No siellä on kyllä pari aivan “timangia” rallia jo kasassa, mutta sanottaisiko näin. On suoraviivaisia runttauksia, mutta myös pidempiä “eeppisempiä” teoksia.
E. Fiilistelyä ja “trippailua” vai?
P: No itse asiassa KYLLÄ. Juuri tuohon suuntaan (naurua).

E. Mainitsit levytys sopimuksesta ja yhteyksistä. Miten ja minne päin olette saaneet ovia raotettua?
P. Jenkkilän suunnalla oli kyllä yksi kaveri, joka oli toiminut näiden underground lafkojen parissa ja oli kiinnostunut meistä. Se hiipui se kontakti jostain kumman syystä. Eikä me viitsitty enää kinuta äijän perään, jos ei sitten ollutkaan sen suurempaa kiinnostusta.

E. Onko suomessa ollut ketään kiinnostunutta tahoa?
P. No me ollaan oltu suomen suhteen kyllä erittäin epä-aktiivisia ja ollaan enemmän pyritty suuntaamaan voimia just ulkomaille. En mä ole edes ajatellut, et pitäisi nyt jonnekin Spinelle väkisin päästä. Me tehdään nyt tätä juttua ja katsotaan mihin suuntaan tämä homma kallistuu ajan myötä.

Jutustelu siirtyy yllättäen kitarakamojen pariin ja Petsa kertoo soittvansa ESP Viperia Peaveyn kautta. Lisäksi varastosta löytyy Jacksonin “tilukeppiä”. Kova hinku on hankkia Peaveyn putkinuppia ym. sälää. Pulina sanelukoneelta muuttuu tässä nauhaa purkaessa niin vallattomaksi, että ei saa mitään tolkkua kuka on äänessä milloin ja mitä kuka puhuu? On turha yrittää laittaa tätä intohimoista kitarakeskustelua nyt tähän, kunnes..?Tarinan edetessä salin perältä liukuu paikalle Dead Revolutionin basisti Antti Koverola , jolla ei ole yöllistä kuskinvuoroa kotimatkalle Kouvolaan - ja sen huomaa. Haparoiva katse kohtaa pöydällä olevan sanelukoneen .Hämmästys on suuri ja vilpitön. Antti on A.

A. Mikä vittu tää on?
E. Se on sellainen muistikone mulle. No kerrohan miltä se tuntuu, kun saa soittaa bassoa?
A. Ihan kivalta. Onko kellään tupakkaa?
E. Ei ole, kun ei pala enää.

Jostain ojennetaan tupakka basso taiteilijalle ja juttu jatkuu pöydässä.Käydään läpi suomalaisia bändejä ja kehutaan kilpaa Blakea. Siirrymme jostain syystä Karhulan musiikkipiireihin,sekä avustaja/sihteerini kesäiseen elokuva työhön kyseisellä maa pläntillä yms .Keskustelu säntäilee sinne tänne ja nauhakin on loppunut jossain vaiheessa. Koko haastattelu unohtui juopumisen myötä.

Kuunneltuani Dead Revolutionin Narrow Gates EP:tä useamman kerran haastattelun jälkeen, levy on vain antanut uskomaan enemmän bändin kykyihin ja tulevaisuuteen. EP:n kaksi ensimmäistä biisiä olisi mielestäni voinut vaikka skipata koko levyltä, mutta Narrow Gates, Under the Surface ja Deathbringer ovat tyylilajissaan kelpo “jyystöä“. Solistin äänimaailma muistuttaa ohimennen DOZER yhtyeen Fredrik Nordinia, mutta kaipaisi silti hiukan enemmän tunnetta ja uskallusta. Ehkä kyseessä on vielä alku kankeutta , mutta jatkossa kokemuksen kautta varmasti löytyy se kultainen keskitie. Potentiaalia olisi.Biiseissä on ajatusta ja näkemystä, eikä välttämättä ole menty siitä mistä aita on matalin. Rumpalin työskentely ja tyyli on juuri kohdallaan tällaisessa materiaalissa. Rummut groovaaavat ja turhat “hössellykset” ovat aisoissa. Riffejä on tuhlailtu hiukka liikaakin, ainakin nimikko biisissä. Biisin riffeistä, kun olisi saanut kasaan ainakin pari eri biisiä. Oikea tuottaja puikkoihin ja pitkäsoiton kimppuun, mutta juuri tämän tyylilajin tuottajia ei taida suomesta juuri löytyä. Tässä ei ole kyseessä sankari-heavy ryhmä. Se tyylilaji tosin suomessa jo hallitaan .Toivottavsti tulevaisuudessa nämäkin bändit löytävät tekijöitä ja taustavoimia edustamalleen rockin saralle. Tässä on kyse paljon alkukantaisemmasta, mystisestä, kosmisen sähköisestä maailmasta. Hyvää tämä on.

Einari Yli-Pörhölä Hki

BACK